PSK Kupla ry:n hallitus pyysi seuran aktiivisilta kouluttajilta mielipidettä selkeyttääkseen käytäntöjä sukellusvanhimman vaatimuksista seuran tapahtumissa. Asiasta järjestettiin keskustelu 24.6.2021 (Tommi Toivonen, Mikko Koskinen, Mikko Kyrö, Jani Tattari, Heikki Pulkkinen). Keskustelun pohjalta nostamme yhdistyksen hallitukselle tässä dokumentissa mainitut näkökohdat harkinnan tueksi.
Sukeltajaliiton turvaohje
Sukeltajaliiton turvaohjeessa 2020 todetaan sukellusvanhimmasta seuraavasti:
4.1 Sukellusvanhin
Laitesukellustapahtumassa on oltava sukellusvanhin, joka vastaa siitä, että tapahtuma on suunniteltu. Yleensä sukellusvanhimmaksi valitaan yksi tehtävään koulutetuista ja kokeneimmista. Nimeämättä jättäminen ei poista tapahtumasta sukellusvanhimman vastuuta. Jos sukellusvanhinta ei ole nimetty, vastuullisena pidetään pisimmälle koulutettua ja/tai kokeneinta osallistujaa. Tapahtuman suunnitelma ja pelastussuunnitelma on oltava kaikkien tiedossa, jotta jokainen osaa toimia hätätilanteessa, jos sukellusvanhin on estynyt johtamasta toimintaa.
Turvaohjeen perusteella sukellusvanhin on oltava kaikissa tapahtumissa. Kuplan tapahtumissa on syytä noudattaa turvaohjetta. Pidämme hyvänä käytäntönä sitä, että sukellusvanhin on määrätty ja viestitty kaikille osallistujille hyvissä ajoin ennen tapahtumaa.
Sukellusvanhimman osaamistasossa viitattu ‘…yksi tehtävään koulutetuista…’ tarkoittaa käytännössä kurssia, jolla opetetaan sukellustapahtuman johtamista. CMAS-koulutusjärjestelmässä tämä on P3- tai kouluttajakurssin käynyt sukeltaja.
Muissa koulutusjärjestelmissä on kursseja, jotka antavat vastaavat valmiudet. Emme näe tarkoituksenmukaiseksi ylläpitää vastaavuustaulukkoja Kuplan toimesta. Epäselvissä tapauksissa eri järjestelmien kurssien sisällöstä saa tietoa näitä kursseja käyneiltä, niiden kouluttajilta tai koulutusjärjestelmän kurssikuvauksista.
Turvaohjeesta on hyvä huomioida, että kategorista vaatimusta sukellusvanhimmalle esim. P3-kurssin suorittamisesta ei ole. Olennaista on, että sukellusvanhin osaa suunnitella ja johtaa sukellustapahtuman turvallisesti niissä olosuhteissa ja sillä ryhmällä joka kulloinkin on kyseessä. Osaamista saa koulutuksesta ja kokemuksesta ja esim. hyvissä olosuhteissa tehtävä rantasukellus asettaa aivan erilaisia vaatimuksia kuin venesukellus merikohteella.
Rantasukellukset
Sukellusvanhin on syytä nimetä selvästi. Sukellusvanhimman tehtäviin kuuluu arvioida, tarvitaanko pinnassa sukellusvanhinta tai pintapelastajaa sukelluksen aikana. Turvallisissa olosuhteissa sukellusvanhin voi sukeltaa sukellustapahtuman aikana. Sukellusvanhimpana voi turvallisilla rantakohteilla toimia henkilö, joka tuntee kyseisen kohteen ja siihen liittyvät riskit riittävän hyvin.
On huomioitava, että sukelluskohde ei ole välttämättä turvallinen vain sillä perusteella, että sukellus tehdään rannasta. Esim. veneliikenne, virta tai jäätävät olosuhteet saattavat tehdä rantakohteesta hyvinkin vaativan, jolloin sukellusryhmässä on oltava paljon kokemusta sekä kohde- ja olosuhdetuntemusta. Etenkin virtaava vesi voi tehdä pelastustoiminnasta vaikeaa tai käytännössä mahdotonta.
Helpoilla ja tutuilla kohteilla, esim. Ruskeasanta, Iso-Melkutin, Pickala ja Kattilajärvi on nähdäksemme mahdollista sukeltaa riittävän kokeneella P1-ryhmällä. Porkkalan Vetokannas on hyvällä kelillä hyvä ja helppo paikka harjoitella, mutta sielläkin on sattunut aallokosta johtuvia läheltä-piti-tilanteita ja jopa yksi kuolemaan johtanut sukellusonnettomuus rantavedessä. Vaativammissa olosuhteissa sukellusvanhimman vastuu ja vaatimukset kasvavat kohteen mukaan.
Nähdäksemme harjoittelu on tärkeää, eikä sukellustapahtumien järjestämistä helpoissa olosuhteissa ole syytä tehdä liian vaikeaksi. Rantasukellusten osalta on myös huomioitava, että niissä ei yleensä käytetä seuran kalustoa, joten ihmisillä on mahdollisuus tehdä rantasukelluksia yhdistyksen käytännöistä riippumatta. Toivomme, että seuran liepeille ei tarvitse liiallisten sääntöjen vuoksi muodostaa epävirallisia ei-Kuplasukelluksia, joissa ehkä hyvät käytännöt jäävät helpommin kokonaan sivuun eikä kokeneemmilta uskalleta kysyä neuvoja.
Keikat kuplan veneillä
Yhdistys voi päättää millä edellytyksillä Kuplan kalustoa saa käyttää sukellustapahtumiin. Tilanne on tämän vuoksi selkeämmin hallituksen päätettävissä kuin muun tyyppisillä sukelluksilla. Venetoiminnassa pelastustilanteet ovat haastavia ja kohdetuntemus tärkeää. Keliolosuhteiden ja sukellusryhmän taitojen arvioiminen ovat keskeisiä. Tämän vuoksi venesukelluksella on syytä pitää sukellusvanhemmuuden rimaa korkealla.
Nähdäksemme veneessä on oltava yksi koulutukseltaan ja kokemukseltaan päteväksi katsottava sukellusvanhin (ks. seuraava kohta). Jos tämä sukeltaa itse, veneessä on oltava toinen riittävän kokenut sukeltaja, joka toimii sukellusvanhimman sijaisena. Sijaisen ei tarvitse yksin suunnitella sukellusta ja arvioida olosuhteita, joten sijaisen tehtävään riittää esimerkiksi kokenut tehtävään opastettu P2-sukeltaja. Sukellusvanhimman tehtävänä on varmistaa, että veneessä on aina käytössä riittävä miehitys myös veneen ajamiseen ja pintapelastajana toimimiseen. Tarvittaessa sukellusvanhimman on pystyttävä johtamaan pelastustoimintaa, eikä se välttämättä merellä onnistu jos samalla pitää ajaa venettä.
Sukellusvanhimmaksi pätevöityminen (Kuplan venekeikat)
Pääsääntönä on pidettävä P3- tai kouluttajakoulutusta tai muiden koulutusjärjestelmien vastaavia luokituksia. Oleellista on, että koulutus on antanut valmiuksia sukellustapahtuman johtoon. Tämän takia esim. tekniikkasukellusluokitukset eivät suoraan sellaisenaan korvaa P3-koulutusta.
P3-kurssin suorittaneen on lisäksi perehdyttävä Kuplan käytäntöihin ja kalustoon. Tämän vuoksi on nähdäksemme tarpeen, että uusi sukellusvanhin suunnittelee ja johtaa muutaman sukellustapahtuman kokeneemman Kuplan sukellusvanhimman avustuksella. Kun riittävä perehdytys on saavutettu, perehdytykseen osallistuneet sukellusvanhimmat voisivat ehdottaa k.o. henkilölle oikeutta toimia sukellusvanhimpana Kuplan venekeikoilla. Kuplan P3-kurssilla perehdytys sisältyy yleensä jo kurssiin.
Poikkeukset:
Nykyään monet sukeltajat eivät lähde suorittamaan perinteistä CMAS-polkua, vaan esimerkiksi muiden koulutusjärjestöjen tekniikkasukelluskursseja P2:n jälkeen. Lisäksi Kuplassa on paikoin ollut pitkiä taukoja P3-kurssin järjestämisessä. Tämän vuoksi Kuplassa on useita vuosia monipuolisissa olosuhteissa sukeltaneita henkilöitä, jotka eivät ole käyneet P3-kurssia. Näissä tapauksissa on nähdäksemme mahdollista myöntää oikeus toimia sukellusvanhimpana Kuplan venekeikoilla tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Harkinnassa huomioitavia puoltavia tekijöitä voisivat olla esimerkiksi:
- Paljon kokemusta Kuplan venekeikoilta erilaisissa olosuhteissa ja kohteilla
- RD-kurssi käytynä
- Ensiapupätevyys ja hapenantopätevyys voimassa
- Valmius johtaa pelastustapahtuma
- Pitkälle edennyt tekniikkasukelluskoulutus ja -kokemus
- Valmius arvioida eri tasoisten sukeltajien suunnitelmat sekä sukellusryhmän kyky toteuttaa ko. sukellus
Näissä tapauksissa voitaisiin edetä siten, että sukellusvanhimmaksi haluava henkilö suunnittelee ja johtaa muutamia sukellustapahtumia siten, että joku/jotkut seuran M2/M3-kouluttajista avustavat ja valvovat suoritusta. Kun kouluttajien mielestä henkilö on osoittanut, että osaa suunnitella sukellustapahtuman ja pelastustoiminnan sekä arvioida olosuhteet ja ryhmän taidot sillä tasolla mitä P3-koulutuksessa edellytetään, kouluttaja voi ehdottaa k.o. henkilön hyväksymistä Kuplan venekeikkojen sukellusvanhimmaksi.
Lähtökohtana olisi kuitenkin hyvä olla P3- tai vastaavan kurssin käyminen. Tämä ratkaisu olisi lähtökohtaisesti hyvästä syystä tehtävä poikkeus.
Oikeudesta toimia sukellusvanhimpana Kuplan tapahtumissa päättää Kuplan hallitus. Hallitus voisi myös valtuuttaa yhden tai muutaman seuran jäsenen (esim. kokeneita kouluttajia) arvioimaan oikeuksia toimia sukellusvanhimpana (perustapaus ja poikkeustapaukset). Tämä vastaa Kuplan kipparijärjestelmää.
Nämä ohjeet on hyväksytty hallituksen kokouksessa 21.7.2021 ja ne on työstetty yhdessä kerhon kouluttajien kanssa.