Mallin suunnittelussa on ollut tavoitteena seuraavat ajatukset:
- Malli kannustaa talkoiden tekemiseen paremmin kuin malli-A
- Malli pyrkii kohtelemaan sukeltavia kupleroita tasapuolisemmin kuin malli-A
- Yksittäisen sukeltajan osalta maksimikulut ovat tiedossa etukäteen
- Kuplassa on hauska sukeltaa ja malli kannustaa sukeltamaan paljon
- Kuplassa on helppoa, hauskaa ja edullista aloittaa sukellusharrastus
- Kuplassa halutaan pelata uppopalloa ja uppopallon pelaamista halutaan kannustaa
- Kaluston poistuma katetaan, jotta kalustosta voidaan pitää huolta
Käyttökorvausmalli-B (versio 16.4.2014)
- Tavoitteena tuottaa n. 8000-8500€/v rahaa
- Kuluvan vuoden ensimmäiset 3 venekeikkaa maksetaan rahalla
- Kuluvan vuoden ensimmäiset 3 pullotäyttöä maksetaan rahalla
- Tämän ylittävät venekeikat ja pullotäytöt mahdollista korvata talkootunneilla 50% arvosta
- Käyttökorvauskatto on 250€ (mikäli vähintään 20h talkootunteja)
- Pullotäyttö 6€
- Venekeikka 15€ (tämä siis korvaus kuplalle, eikä sisällä polttoainetta)
- Opiskelijoille -50% alennus
- Talkootunnit nollataan 2v kuluttua siitä kun ne ovat syntyneet.
Mallin vaikutukset standardikupleroihin
Taulukossa ko. standardikupleron dyykkimäärät vuodessa. Urmas-M2 ei ole otettu huomioon, koska hän on oikeasti kuuluu johonkin muuhun luokkaan. Lisäksi oletuksena kaikilla leikkurin ylittävillä on niin paljon talkootunteja, että ylittävät sukellukset kuittaantuu 50% talkootunneilla tai käyttökorvauskatto tulee vastaan.
| ISO 20121 Kuplerot | Sukelluksia / Täyttöjä |
käyttökovarus- maksut (€) (per jäsen vuodessa) |
Ko. Jäsenten lkm Kuplassa |
| Urmas-AD | 1-3 | 63 € | 30 |
| Urmas-P1 | 4-7 | 99 € | 12 |
| Urmas-P2 | 8-11 | 122 € | 15 |
| Urmas-Aktiivi | yli 12 | 220 / 250 € | 12 |
| Urmas-HeO2 | 60 | 250 (286) € | 2 |
| Urmas-M2 (P2/Aktiivi/HeO2) |
0 | 0 | 0 |
| Urmas-UWR | 0 | 0 | 30 |
| Urmas-Alumni | 0 | 0 | 190 |
Mallin laskentaperusteista
Alkuperäinen ehdotus ko. malliksi oli, että 10-15kpl ensimmäistä sukellusta olisivat 50% rahalla, 50% talkoilla, jonka jälkeen olisi mahdollista korvata sukelluksia suoraan talkoilla. Tällaisen mallin tulot ovat n. 5000€ vuodessa tämän hetkisillä sukellusmäärillä. Vastaavasti, jos kaikki sukellukset voi korvata 50% talkoilla, niin mallin tulot jäävät n. 6000€ vuodessa. Tämän johdosta mallissa on otettu käyttöön pieni määrä kokonaan korvattavia sukelluksia, ja vastaavasti kaikki maksavat 50% kaikista sukelluksista kattokorvaukseen asti.
Mikäli kattokorvaus täyttyy, tämän jälkeen sukeltaminen on käytännössä ilmaista. Kattokorvauksen täyttyminen vaatii n. 20 venedyykkiä ja 25 ilmatäyttöä, tai 5 venedyykkiä ja 60 täyttöä. Käyttökorvauskaton aktivoituminen vaatii myös määritellyn talkoomäärän täyttymisen – tarkoitus on kannustaa olemaan aktiinen talkoiden ja koulutuksen suhteen Kuplassa. Tätä käyttökorvauskaton saavuttamista voisi nimittää vaikkapa Kypärä-Lounge:ksi.
Kypärä-Lounge statukseen tarvittavat 20h talkootuntia täytyy veneiden kevät- ja syyshuoltoihin osallistumisella, sekä yhdellä tai kahdella pienemmällä talkoolla. Vastaavasti määrä tulee täyteen aktiivisella kouluttamisella tai hallitus/toimihenkilöpestillä.
Kypärä-Lounge status on olemassa muutamia aktiivisia sukeltajia varten, jotka aktiivisuudellaan ja kokemuksellaan muodostavat hyvin merkittävän selkärangan Kuplan sukellustoiminnassa. Lisäksi mikäli useampi Kuplero tavoittelisi tätä Kypärä-Lounge statusta, meille syntyisi positiivinen ongelma siitä, että malli tuottaa liikaa käyttökorvauksia. Silloin ensi vuonna voitaisiin hyvillä mielin keskustella takaisinkytkennöistä ja siitä miten mallin tuottoa rajoitetaan… Lisäksi käyttökorvauskaton saavuttaneille voitaisiin myöntää joka vuosi “Bubbles and More” -kortteja.
Mallin esittelijä
Jankkuri (Räikkälän ehdotuksen pohjalta)
Muutoshistoria
16.4.2014 Ensimmäinen julkaistu versio
Tämä on minusta huomattavasti parempi malli kuin edellinen. Nyt ei synny selkeätä väliinputoajaryhmää, vaan kaikkien vähänkin sukeltavien aidosti kannattaa osallistua myös talkootoimintaan.
Samaa mieltä Mikon kanssa. Insentiivi talkootoimintaan täytyy ehdottomasti säilyttää, kalusto ei pysy itsekseen kunnossa vaan jäsenistön panostusta tarvitaan. Veneen ja kompuran käyttömaksujen lisäksi ehdotan, että laajennetaan korvauskäytäntö pullosäilytykseen kammiolla. Pullojen säilytysmaksu ei olisi osana korvauskattoa. Yhden pullon säilytysmaksu on 10 € (tuplat on kaksi pulloa eli 20 €). Pullojen säilytysmaksusta on mahdollista korvata 50% talkotunneilla. Jos pullojen säilytyspaikoista tulee pulaa rajoitetaan säilytysoikeutta kuplaaktiivisueen mukaan, mitä aktiivisempi sitä enemmän saa säilyttää pulloja maksua vastaan. Pullojen säilytysmaksu osaksi molempia malleja.
Itse en kannata useita pieniä maksuja, vaan ennemminkin yhtä isoa maksua. Tosin tämän maksun tulisi perustua aiheutettuihin kuluihin.
Itse olen säilytysmaksuja vastaan (pl. Kaappimaksu). Pullojen säilytyksestä kammiolla ei tule kuplalle kuluja. Okei, nyt joku laskee kulun pinta-alan suhteen mutta se on naurettavan pieni. Kupla ei ole yritys, jonka tulee tehdä rahaa jokaisella toiminnallaa. Kupla on yhdistys, jonka tulee tarjota mahdollisuus sukeltaa, pelata uppopalloa ja ruusua.
Laskelmien mukaan kuplan talousvaje johtuu veneistä ja kompuroista. Mielestäni rahat tulee nyhtää näitä käyttäviltä. Jos jokaisesta palvelusta aletaan nyhtää rahaa, voidaan mielestäni kupla ry muuttaa kupla oyksi. En tarkoita sitä, että sukeltamisen tulisi olla ilmaista/ todellisia kuluja halvempaa, vaan sitä että maksu nyhdetään kuplalle kuluttomasta palvelusta.
Talkootuntivelvoite pullojen säilyttämiseen ja kammionavaimeen voisi olla yksi idea talkomotivaation ylläpitämiseen.
Kupla on sukellusseura ja sukeltaminen sekä veneistä, että maista käsin on seuran ydintoimintaa. Sukelluspulloja tarvitaan sukellustoimintaan, joten en näe syytä miksi pullojen säilytyksellä ei voisi kerätä rahaa sukellustoimintaan. Ilman venesukellustoimintaa kupla kuihtuu pois.
Pullojen säilytys kammiolla aiheuttaa kuluja. Hyllyt pitää rakentaa ja niitä on ylläpidettävä mukaanlukien siivous. Hyllyt vievät myös tilaa. Kulut ovat toki eri luokkaa kuin veneissä ja kompuroissa mutta kyllä niitä silti tulee. Tämän lisäksi on yleiset kammion ja muiden varustueden ylläpitoon menevät kulut. Jäsenmaksu kattaa kammion vuokran, Illun ja hallivuokrat. Kompuroista ja veneistä saatavat tuotot menevet veneisiin ja kompuroihin. Tarvitaan vielä lisää tulo virtaa jotta loput kammioon liittyvät kustannukset saadaan hoidettua.
Lyhyenä tiivistyksenä Kuplan ydin toimintaa on sukellustoimminna järjestämien seuran sukelluksille ei ilmaisen säilytystilan tarjoaminen muualla sukeltaville. Pullojen säilytysmaksu ei ole vuodessa paljoa, jolla saadaan tasattua kustannusrasitusta.
Hyvä malli! Harkitsisin ainakin seuraavia:
– opiskelijoiden alennukselle myös esim. 10h talkootuntiedellytys, koska haluamme aktiivisia sukeltajia kerhoon.
– jokin totaalikatto maksuille, esim. 30-40 venesukellusta & täyttöä sekä alle 20h talkoota on ihan mahdollinen monelle. Esim. 500€.
– pitäisi kertoa miten ja milloin laskutus tehdään. Onko kaikille OK, että joulukuussa pamahtaa 250€ lasku? Vai kaksi kertaa vuodessa?
Musta tää on varsin monimutkainen malli. Molemmissa malleissa on musta aivan liikaa ranskalaisia viivoja, poikkeuksia ja erityisjippoja. Ainakin mallin pitää olla puolet yksinkertaisempi, ja karsimisen vois aloittaa opiskelija-alesta, jota ilmoitan erityisen äänekkäästi vastustavani. Joo, tarvitaan uusia ja opiskelijajäseniä, mutta tuo ei kyllä ole se mekanismi jolla niitä saadaan. Opiskelijuus on todella huono indikaattori henkilön maksukyky-sukellusinto-kombolle, ja oon aika varma että jos sukellus ylipäätään on Kuplassa järkihintaista, se on sitä myös opiskelijoiden mielestä ilman mitään alennuksiakaan.
Sukeltamisen täytyy olla kaikille sen hintaista, ettei henkilö kauheasti joudu miettimään että raatsiiko lähteä Tiilihylylle P1:iä uittamaan, tai jos haluaa pitää harrastuskustannukset kohtuudessa, niin homma täytyy järjestää niin, että jokainen voi talkootöitä* tekemällä pienentää laskuaan järkevälle tasolle, riippumatta siitä onko talouspaine opiskeluperäistä.
*talkootyö: mikä tahansa kerhon eteen tehtävää. Toinen ehdottomasti vastustamani asia on työtuntien arvottaminen eritasoisiksi. Kaikki kerhon eteen tehty on tärkeää, vaikkei siitä ropisis tilille rahaa. Kuten on keskusteltu, monin paikoin kerholaisten puuhastelutunnit ovat pikemminkin investointeja! Veneenkorjaus ja kirjanpito tietysti kärkiesimerkkeinä, mut kaikki muukin on tärkeää työtä jotta homma toimii. Kammionsiivous ois tietysti hyvä ettei sitä tarttis tehdä ollenkaan yhteiseen tiliin, ts. jokainen siivoaa omat jälkensä ja mielellään vähän enemmän.
Mun mielestä meidän yleinen hintataso (jäsen- ja liittymismaksut) on sinällään jo erittäin opiskelijaystävällisiä, samoin se että Kuplalla on kohtuuhintaisia vuokrakamoja, joita voi vuokrata sen verran kuin oikeesti tarvitsee (=ei tartte koko kaudeks eikä koko settiä vuokrata). Toisaalta jos sukeltaa tosi innokkaasti vuokrakamoilla, ei sekään tuu ihan halvaksi, omat kamat maksaa itsensä nopeasti sillon takas (jos semmoiset pystyy siis invstoimaan). Pitäiskö miettiä sitä vaihtoehtoa, että ois myös kiinteä hinta, jolla voi vuokrata setin koko kesäksi? Tää pienentäs myös luovuttajien työtä, vuokraus kuitenkin teettää sitä aika paljon. Ja ehkä kannustaa sukeltamaan, kun on toukokuussa maksanut setin vuokran koko kesäksi. P2-kurssi ei ole ollut niin iso, että sinne tarttis kovin monia kamoja, niin settien pitäs riittää hyvin heti kun P1:t on valmistuneet. Ylipäätään markkinoinnissa vois hyödyntää paljon voimakkaammin tota edullista vuokralaiteoptiota, se kuitenkin on maallikon eka kysymys ”näkeekö siellä mitään” jälkeen että ”eiks ne kamat maksa kauheesti”.
Erityisesti muistutan, että käyttökorvauslaskutus on jo nykyisin tosi työlästä. Siihen pitäs jo nykyiselläkin mallilla olla ihan oma vastaavansa, joka hoitaa vaan rahikselle listan että keltä ja paljonko pitäs olla rahaa tulossa. Johtopäätös: Kokous voisi ton käyttökorvausmallin osana myös päättää, että laskennasta vastaamaan perustetaan uusi toimihenkilövirka, käyttökorvausvastaava. Tää ei sitten oo sarkasmia, vitsi tai mitään muutakaan, käyttökorvauslaskutus on ihan helvetin hajottava homma. Hajotuksen taakkaa pitää jakaa siten, että rahis voi keskittyä hajoamaan tilinpäätökseen.
Muistutan myös, että kaikki mikä tehdään monta kertaa vuodessa, on suunnilleen samassa suhteessa lisää työtä laskijalle ja maksujen seuraajalle. Keskellä kesää ei ainakaan pidä katkaista mitään laskutuskautta, silloin samat ihmiset on molemmilla kausilla eli työ heti tuplaantuu. Kolmesti vuodessa (vrt. viime vuoden kaasulaskutus) on järkevämpi, silloin isoin massa tulee laskutettua keskikesän jaksolla, mutta sit menee vaikeeks työtuntien kohdistelun kanssa. Johtopäätös: laskutetaan kerran vuodessa, muussa ei ole järkeä. Vahvasti uskon, että jos on muutama jäsen joiden sukellusinto on suuri mutta kerran vuodessa matkähtävä lasku kirpaisee liikaa, he voivat sopia maksueristä ilman että se kohtuuttomasti työllistää rahista. Paljon helpompaa kuin kaikkien kahdesti vuodessa laskuttaminen+maksuseuranta.
Harkitkaa myös, pitäskö Irmelin käyttökorvaus olla edullisempi kuin Hinkin. Hinkki on mukavampi sukeltaa ja polttoaine selkeesti halvempaa, siihen vielä isompi porukka jakajia -> laskekaa siellä kokouksessa, lähteekö kukaan enää Irkulla minnekään jos venekeikan hinnasta x euroa maksetaan rahalla, polttoainekustannus on tyypillisesti ollut 12 e per nenä viiden hengen jengillä. Hinkki sitten kuormittuu sen mukaisesti. Aika monen venesukelluksen näppituntumalta sanoen Hinkkikeikka on keskimäärin femman halvempi kuin Irmelikeikka polttoaineiltaan, lisäks tulee vielä sukellusmukavuus. Ehdottaisin että venekeikkahinnat säädetään siten, että jäsen on indifferentti veneen suhteen huomioiden mukavuusseikat. Irmelin pitäisi siis olla selkeästi halvempi. Tän vaikutus todellisuuteen riippuu paljolti sitten siitä, miten paljon talkootunnilla voi korvata, tietysti jäsen jolla on yllikyllin talkootunteja, sukeltaa sitten edelleenkin Hinkistä jos se näkyy vain siinä jääkö tunteja yli paljon vai tajuttoman paljon.
Laskekaa myös, miten monta innokasta rahista meillä keskimäärin on ollut ja mitä tilitoimisto ko. hommasta ottaa, ennen kuin lyötte lukkoon mitään nykysysteemiä monimutkaisempaa. Mitä enemmän kelailen, toi käyttökorvausvastaava on ihan välttämätön. En itse pääse kokoukseen, mutta pyrkikää johonkin mahdollisimman yksinkertaiseen ja pitäkää mielessä, ettei sitä 8500:n lisäeurokasaa oo pakko saada jo tästä vuodesta lähtien aikaan, vaan voi tehdä nyt muutoksia muutaman laskennallisen tuhannen edestä, katsoa miten homma toimii ja kehittää systeemiä ensi vuonna.
Myös muistutan, että vaikka pari edellistä vuotta on olleet alijäämäisiä (2013 selkeesti ja 2012 kun huomioi erään edellisvuoden puolelle kuuluneen kaasulaskutuksen), sitä edellinen oli reippaasti plussalla huolimatta siitä 7000:n kaasulaskutuksesta. Älkää tehkö suuria johtopäätöksiä Kuplan taloudesta tuijottamalla kahta edellisvuotta, vaan tehkää hyviä päätöksiä (semmoisia että Kontilta saa edes paineilmaa tyyliin huomenna, mieluummin eilen) 🙂